Ikuisuusprojekti

Reilu viikko jo vierähtänyt pienen puron varrella. Kaikkea siihen on mahtunut, ja toisaalta ei mitään.

Olen vihdoin päässyt aloittamaan sitä mikä piti aloittaa jo vuosi sitten, mutta toisten elämä tuli omaa elämää sotkemaan ja oli pakko siinä vaiheessa luopua aikeesta. Nimittäin sen tavaramäärän perkaamisen. Sangen ajankohtaista ja muodikastakin tuntuu se nyt olevan, kun KonMaritus tunkee tällä hetkellä joka tuutista.

Meillä tilanne on se, että asumme puolisoni kotitilalla, ja meille jäi hirvittävä määrä tavaraa, vähän käyttökelpoista ja vielä enemmän täyttä roskaa, kun puolison elossa oleva vanhempi muutti pois. Niitä on vuosien varrella karsittu ja hävitetty, ja kellari onkin jo oikeastaan tyhjä. Me emme siis ole koskaan muuttaneet, ja tehneet sitä kautta karsintaa tavaroiden suhteen. Tavaraa oli talossa jo ennestään, minun mukana tuli tavaraa, ja olemme luonnollisesti ostaneet ja saaneet tavaraa... Niin, sitä riittää.

Pelkästään paperiroskan määrä on uskomaton. Koira-asioihin liittyen sitä on kertynyt, esitteinä, lehtinä, monisteina, kopioina, you name it. Ikivanhat paperit voi rauhassa heittää pois, ja kun löysin muutaman vuosikerran vanhoja eläin-aiheisia lehtiä, laitoin niistä annetaan-ilmoituksen, ja lehdet löysivät tiensä lasten- ja nuortenkotiin. Mahtavaa!

Toinen iso juttu on tekstiilit. Niitä riittää. Kaikki vanhat viltit, päiväpeitot, pyyhkeet, omat ja sukulaisten, on yleensä otettu meille. Koirille, niillä niitä menee. Mutta rajansa kaikella. Tulin järkiini ja koitan muistaa, että vaikka ne ovat koirilla hyviä, niin yksi vilttikin kestää koirilla uskomattoman kauan. Se tarkoittaa sitä, että yhtäkään uutta ei tule ennen kuin yksi vanha on heitetty lopullisesti pois. Ystävä vei jo mennessään puolitoista jätesäkillistä tekstiilejä. Onneksi ne ovat hänelle hyödyksi, hän leikkaa ne matonkuteiksi ja tekee mattoja. Lisää tulee hänelle, aivan varmasti. Niin paljon on vielä käymättä läpi.

Saa nähdä koska tämä ikuisuusprojekti on edes jonkinlaisessa suht valmiissa vaiheessa. Mitään tarkkaa aikataulua ei ole, vaan koska projekti on todella valtava, olen ottanut tavoitteeksi käydä tavaroita läpi 2-3 tuntia arkipäivisin. Koska tilaa ei rajattomasti ole, täytyy jokin paikka saada siivottua jotta taloon jääville tavaroille saa paikan ja pääsee taas eteenpäin. Tällä tavalla toimimalla toivon että en lamaannu valtavan urakan alle.